Nyt » Uutiset

Kolmasosa vastatodetuista keliaakikoista
ei pääse ravitsemusohjaukseen

16.3.2011 kirjoittanut Leena Kokko (leena.kokko a keliakialiitto.fi)
Kolmannes (34 %) terveydenhuollon yksiköistä ei pysty takaamaan keliakiapotilailleen ravitsemusterapeutin ohjausta edes yhtä kertaa, osoittaa Keliakialiiton syksyllä 2010 terveydenhuollolle tekemä kysely. Keliakian Käypä hoito-suosituksen mukaisesti keliaakikon tulee päästä ravitsemusohjaukseen heti diagnoosin jälkeen ja resurssien mukaan 1-6 kk:n kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen ja tarkka keliakiaruokavalio. Keliakiaruokavalio on haasteellinen. Keliaakikon on tiedettävä tarkoin mitä suuhunsa panee, joten ravitsemusterapeutin antama ruokavalio-ohjaus on avainasemassa hoidon onnistumisen kannalta.


Suurimpana syynä ohjauksen heikkoon saatavuuteen on ravitsemusterapiaresurssien puuttuminen tai niukkuus, sillä Suomen perusterveydenhuollossa on vain yksi ravitsemusterapeutti 122 000 asukasta kohti. Yksityisen terveydenhuollon puolella tilanne on vielä hankalampi, valtaosa yksityisellä sektoreilla toimivista totesi keliaakikkojen saavan ravitsemusohjausta vain satunnaisesti tai jäävän kokonaan ilman ohjauspalveluita. Yksityisessä terveydenhuollossa ohjauksen saatavuutta huonontaa lisäksi se, että ravitsemusterapiapalvelut eivät sisälly usein työterveyshuollon sopimuksiin eivätkä ne oikeuta Kela-korvaukseen kuin ennaltaehkäisevän hoidon osalta.

Uusia keliakiadiagnooseja tehdään vuosittain noin 1300–1400, jolloin ilman ruokavalio-ohjausta jää satoja keliaakikkoja vuosittain.

Lapsikeliaakikkojen osalta ja erikoissairaanhoidossa palvelut toteutuvat paremmin. Lapsia hoitavista yksiköistä reilu puolet (55 %) ja erikoissairaanhoidon yksiköistä 45 % pystyy järjestämään keliakiapotilailleen kaksi ohjauskertaa ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Vain muutamissa yksiköissä ohjausta ei pystytä takaamaan.

Kyselyn tulosten perusteella keliakiapotilaiden ruokavaliohoidonohjauksen saatavuudessa on eniten kehitettävää Etelä-Pohjanmaan, Lapin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Etelä-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireissä ei ole yhtään ravitsemusterapeutin tointa perusterveydenhuollossa, mikä heikentää selkeästi keliakiapotilaiden mahdollisuutta saada asianmukaista ohjausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ravitsemusterapiapalveluita on tarjolla niukasti suhteessa väestömäärään.

Suomessa on erikoissairaanhoidossa 74 ja perusterveydenhuollossa 44 ravitsemusterapeutin tointa. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (Dehko 2000–2010) suosittelee ravitsemusterapeuttien määräksi perusterveydenhuollossa 1/30 000, joten nykyisillä resursseilla (1/122 000) jono on pitkä ja suosituksen toteutumiseen on vielä matkaa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Henna Kosunen henna.kosunen @ keliakialiitto.fi, puh. 050 4327 208


« takaisin