Nyt » Uutiset

Keliakian lääketutkimus kiinnostaa

14.10.2016 kirjoittanut Sanna Arnala (sanna.arnala a keliakialiitto.fi)

Keliakialiitto selvitti elokuussa yhdessä FinnMedin kanssa keliaakikoiden kiinnostusta osallistua keliakiaan liittyviin lääketutkimuksiin. Kyselyssä tiedusteltiin myös tutkimustoimenpiteiden, tutkimuskäyntien määrän ja tutkimuspaikkakunnan vaikutusta halukkuuteen osallistua tutkimuksiin. Lisäksi vastanneilla oli mahdollisuus vapaisiin kommentteihin.

Kysely lähetettiin sähköpostilla keliakiayhdistysten jäsenille. Vastauksia tuli lähes 1300.

Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia oli naisia ja lähes puolet vastanneista oli iältään 40–60-vuotiaita. Vastanneista 1 245:lla oli diagnosoitu keliakia tai ihokeliakia. Vastauksia tuli ympäri Suomen.

Keliaakikot valmiita osallistumaan
Aiemmin Suomessa tehdyissä keliakiatutkimuksissa on huomattu, että suomalaiset keliaakikot haluavat mielellään osallistua keliakian tutkimiseen. Tämä näkyi myös elokuussa tehdyssä selvityksessä. Kyselyyn vastanneista diagnosoiduista keliaakikoista ja ihokeliaakikoista (n=1245) lähes puolet (45 %) on kiinnostunut osallistumaan keliakiaan liittyviin lääketutkimuksiin.

”Lääkettä ei ehkä koskaan löydy keliakiaan, jos kukaan ei suostu olemaan koekaniinina.”
”Lääke esim. "gluteenisieppari" helpottaisi arkipäivää ja varsin matkustamista ulkomaille.”


Joka kolmas (34 %) vastasi, ettei halua osallistua lääketutkimuksiin. Syyksi mainittiin pelko gluteenialtistuksesta ja joutumisesta tutkimuksessa ryhmään, joka saa lumelääkettä. Myös lääkityksen sivuvaikutukset mietityttivät. Pitkät matkat ja töistä poissaolo koettiin myös haasteellisiksi. Lisäksi osa mainitsi saavansa rajut oireet gluteenista, eikä sen vuoksi halua osallistua tutkimuksiin, joihin kuuluu gluteenialtistusta.

”Pelkään lumelääkkeen haittavaikutuksia.”
”Inhoan niitä tähystystutkimuksia jos osallistua voi ilman sitä, niin sitten ok!”
”Vaikutus terveydentilaan mietityttää.”


Gastroskopia ja gluteenialtistus huolestuttavat
Vastaajilta kysyttiin myös erilaisten tutkimukseen liittyvien asioiden vaikutusta halukkuuteen osallistua tutkimuksiin.

Joka viides kyselyyn vastanneista keliaakikoista (20 %) ei osannut sanoa, kiinnostaako lääketutkimuksiin osallistuminen heitä vai ei. Heidän vastauksistaan näkyi, että soveltuvuus tutkimukseen mietitytti esimerkiksi iän puolesta, ja että käytetyt tutkimustoimenpiteet, kuten tähystys, gluteenialtistus tai pistäminen, vaikuttaisivat osallistumishalukkuuteen.

Selvityksen mukaan suurin yksittäinen syy siihen, ettei keliakiatutkimuksiin haluta osallistua, on gastroskopia eli mahalaukun tähystys. Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista keliaakikoista mainitsi tähystyksen olevan este tutkimukseen osallistumiselle tai vaikuttavan halukkuuteen osallistua tutkimukseen. Toisaalta osa vastaajista piti gastroskopiaa myönteisenä asiana, koska sen myötä tieto omasta terveydentilasta lisääntyisi.

”Saan tietoa siitä, missä kunnossa suoli on, ja samalla myös edistän sitä, että jossain vaiheessa tulisi oikea lääke.”

Tutkimuskäyntien määrällä tai ajankohdalla ei ollut mainittavaa vaikutusta osallistumishalukkuuteen. Sen sijaan viikon välein tutkimuskäyntiä vaativa tutkimus vähentäisi halukkaita osallistujia. Mitä lähempänä tutkimuspaikka sijaitsee, sitä mieluummin tutkimukseen oltiin valmiita osallistumaan. Yli puolet vastanneista (55 %) on valmiita matkustamaan tutkimuskäynnille enintään 50 kilometrin päähän. Noin joka viidennelle (19 %) tutkimuspaikkakunnalla ei ollut väliä kunhan tutkimus tehtäisiin Suomessa.

Esilääkitys gastroskopiaan mahdollinen
Tutkimuksesta vastaava lääkäri, emeritusprofessori Markku Mäki FinnMedistä kertoo, että keliakiaan liittyvissä lääketutkimuksissa tähystystoimenpiteeseen saa halutessaan esilääkityksen, jos toimenpide jännittää. Näin tähystys sujuu mukavammin.

- Tähystyksessä, jota ei muutoin ehkä tehtäisi, saadaan tärkeää tietoa suoliston kunnosta, hän muistuttaa.

Gluteenialtistus mietityttää osaa vastanneista mahdollisten oireiden vuoksi, ja myös suolinukan vaurioitumisesta ollaan huolissaan.

- Gluteenialtistus tulee tehdä, jotta voimme selvittää, estääkö lääke gluteenin aiheuttaman limakalvovaurion siinä missä lumelääke on tehoton.

Tutkimuksessa käytettävä gluteeniannos on viidesosa normaalista päivittäisestä annoksesta. Aikaisempien tutkimusten mukaan lyhyessä altistuksessa 30–40 prosentilla tutkittavista suolen limakalvo ei reagoi ollenkaan kyseiselle gluteeniannokselle. Mäki muistuttaa, että tutkimuksen voi keskeyttää, jos gluteeni aiheuttaa häiritsevää oireilua.

- Jos tutkimuksessa annettu gluteeni aiheuttaa oireilua tai suolinukan tulehdusta ja nukkakatoa, niin gluteenin aiheuttama haittavaikutus häviää gluteenittomaan ruokavalioon palattaessa, hän kertoo.

Piikkikammoisille Mäellä on hyviä uutisia.

- Tutkimuksissa käytettävät neulat ovat hyvin pieniä, kuin insuliinipiikkejä. Niiden pistäminen ei tunnu hyttysen pistoa kummemmalta, Mäki huomauttaa.

Kaikki tutkimuksiin kulkemisesta aiheutuvat kulut korvataan. Tarvittaessa tutkittavalle järjestetään myös majoitus tutkimuspaikkakunnalla.

- Keliakiatutkimusta ei ole ilman tutkittavia. Suomessa keliaakikot osallistuvat mahtavan hienosti tutkimuksiin, ja näin pääsemme keliakian tietämyksessä eteenpäin, Mäki kehuu.

Tällä hetkellä meneillään olevat tutkimukset ovat loppusuoralla. Jos harkitset tutkimukseen osallistumista, lähetä yhteystietosi FinnMediin sähköpostilla keliakia a finnmedi.com, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit myös kysyä lääketutkimuksista yleensä. Lisätietoa löydät Keliakia-lehdestä 3/2016.

laaketutkimus.jpg
Kuva: Eri asioiden vaikutus keliaakikoiden halukkuuteen osallistua lääketutkimuksiin.

Tekstissä käytetyt lainaukset ovat otteita kyselyn vastauksista.

« takaisin