Anniina Valtonen on tarkka ruokavaliostaan

Toukokuussa tiedetään, kuka on tv-yleisön mielestä Vuoden esiintyjä 2021. Äänestys on jo ohi, mutta tuloksen julkistaminen ja Kultainen Venla -gaala siirtyivät koronan takia toukokuuhun.

Valtonen on yksi kolmesta finalistista, toista vuonna peräkkäin. Tv-yleisö rakastaa iloista meteorologia, mutta ei arkaile kertoa havaintojaan – vaikkapa tämän vatsasta.

– Saan katsojilta paljon raskausonnitteluja, kuten ”onnea odotukseen” tai ”tiedätkö jo sukupuolen”. Ei tajuta, että turvotus saattaa johtua monesta muustakin asiasta kuin raskaudesta, Valtonen huokaisee.

Syynä on saattanut olla ruoka. Valtosen ruuassa ei saa olla gluteenia, maitoa eikä pähkinää. Vatsa ei kestä laktoositontakaan maitoa, eikä tulista, rasvaista tai kovin käristettyä ruokaa.

Valtosella ei ole diagnosoitua keliakiaa, mutta serkuilla ja heidän lapsillaan on.

– Olen aika varma, että minulla on keliakia, mutta en halua kiusata vehnällä enää suoltani. Minulle riittää tieto siitä, mitä tapahtuu, jos syön gluteenia, Valtonen selvittää. Verikokeessa keliakia ei näkynyt.

Ei enää gluteenia

Valtonen havahtui kuutisen vuotta sitten siihen, että vatsa oli usein sekaisin, kipeä ja turvonnut. Housut kiristivät ikävästi iltapäivällä. Valtonen arveli sen johtuvan siitä, että hän oli syönyt vahingossa jotakin maitopitoista. Hän testasi asiaa syömällä tovin vain tuttuja ja maidottomia tuotteita ja huomasi, että kysymys on jostakin muusta.

Ravitsemusterapeutin pakeille Valtonen meni vuonna 2017, ja tämän suosittelema FODMAP-ruokavalio auttoi. Valtonen pystyi palauttamaan ruokavalioonsa kaiken muun paitsi vehnän.

– Siitä lähtien olen noudattanut gluteenitonta ruokavaliota. Keliakia olisi tutkittu myöhemmin työterveydessä, mutta olisin sitä varten joutunut aloittamaan uudestaan gluteenin syömisen. Totesin, että ”kiitos ei!”.

Valtosella on myös pähkinäallergia. Vuonna 2014 Ilmatieteen laitoksella esimies vei hänet sairaalaan suoraan palaverista. Valtonen oli tulipunainen ja hengitys rahisi. Pähkinöitä ei pitänyt olla silloisen työpaikkaruokalan lounaassa, mutta oli kuitenkin.

Hedelmistä kiellettyjä ovat omena, persikka ja päärynä. Ne kutittavat jo koskettaessa. Siitepölyallergiaan Valtonen syö antihistamiinia helmikuusta lokakuulle. Perheessä on jackrussellinterrieri, ja koiraa allergialääkäri suorastaan suositteli siedättäjänä.

”Asiakkaalta saa kysyä”

Vaikka Valtonen pitää tiukasti kiinni gluteenittomasta ruokavaliosta, vahinkoja sattuu joskus. Hän iloitsee jo etukäteen kehitteillä olevasta lääkkeestä, josta gluteenitonta ruokavaliota noudattava saa kenties tukea.

Valtonen myöntää, että hänellä on vaikeuksia luottaa ravintoloiden keittiöihin – ehkä siksikin, että hänellä on kokemusta tarjoilijan työstä ja siitä, miten kiireistä keittiössä voi olla. Pidetäänkö alustat puhtaina?

– Monet kokit tuntuvat ajattelevan, että kyse on asiakkaiden nirsoilusta. Moni noudattaa erilaisia ruokavalioita vapaaehtoisesti. Se on sallittua, mutta vie pohjaa meiltä, joilla on jopa hengenvaarallinen syy noudattaa erityisruokavaliota, Valtonen miettii.

Kun Valtonen huomaa, että hänet otetaan ravintolassa tosissaan ja hän saa hyvää palvelua, hänestä tulee uskollinen kanta-asiakas. Jos ei, hän ei palaa.

– Kun tilaan annosta, siitä saattaa oman ruokavalion takia jäädä joitakin raaka-aineita pois. Jotkut ravintolat korvaavat ne sopivilla, mutta eivät kaikki. Tähän toivoisin joustavuutta, luovuutta ja ymmärrystä.

Kerran Valtonen tilasi kanasalaatin, joka luvattiin tehdä hänelle sopivaksi. Tuli lautanen, jolla lepäsi grillattu kanan rintapala ja salaatinlehtiä. Ei muuta. Ei lisävihanneksia eikä korvaavaa kastiketta, mutta annos maksoi silti listahinnan.

– Jos ei uskalleta tehdä mitään, silloin olisi hyvä tulla puhumaan asiakkaan kanssa. Veikkaan, että moni asiakas haluaisi keskustella henkilön kanssa, joka valmistaa ruuan.

Valtonen muistaa yhä lomamatkan portugalilaisen kokin, joka tuli keittiöstä kertomaan, mistä ruoka-aineista aikoi valmistaa ruuan ja kysyi, oliko niin hyvä.

Ruokaa mukaan töihin

Ilmatieteen laitoksella Valtonen tekee päivystävänä meteorologina kolmivuorotyötä, Ylellä aamu- ja iltavuoroja. Vuoro kestää 9–12 tuntia, joten työviikko saattaa olla kolmipäiväinen. Tuorein työ on perjantaisin Ylen Puoli seitsemän -ohjelman juontaminen parin kanssa ainakin kevätkauden.

Yle sään aamuvuoroon hän on herännyt pandemian ajan aamukahdelta, koska on tehnyt itse studiomeikin kotona. Sänky kutsuu silloin edellisiltana jo kahdeksalta.

Valtonen ottaa töihin itse tehdyn ruuan ja välipalaa, myös aamupalan yövuoroon. Aviopari kokkaa ruokaa kerralla useammalle päivälle. Myös kaurapuuroa Valtonen keittää kerralla ison kattilallisen ja jakaa rasioihin molemmille moneksi aamuksi.

– Se helpottaa suunnattomasti arkea. Kun tulen töistä kotiin, minun tarvitsee vain lämmittää valmis ruoka tai lämmitän sen työpaikalla. Korona-aikana opin, että kun ruoka on mukana, katoaa paine siitä, saanko varmasti työpaikalta sopivaa ruokaa.

Kun opin sen, missä välissä pitää syödä ja mitä ruokaa, vatsasta tuli yhteistyökykyisempi

Valtonen on ollut meteorologina kymmenen vuotta. Uran alussa hän huomasi, että vatsa saattoi olla sekaisin etenkin yövuoron jälkeen. Sama toistui, kun Valtonen opetteli tekemään Ylen aamuja ja iltoja.

– Kun opin työn rutiinit ja sen, missä välissä pitää syödä ja mitä ruokaa, vatsasta tuli yhteistyökykyisempi.

Esiintymisjännityskin saattaa pistää joskus vatsaa sekaisin, mutta Valtosella on siihen keinoja.

– Omilla ajatuksilla pystyy vaikuttamaan vatsan hyvinvointiin. Saatan sanoa itselleni: ”Tässä ei ole mitään hätää, kaikki menee hyvin!” Sillä saan karistettua jännitystä ja stressiä.

– Rauhoittuminen ennen tv-lähetystä on tärkeintä. Kiire, hätiköiminen ja huolestuminen vain pahentavat vatsan oloa.

Jos Valtosen vatsa on ollut ruuasta hieman sekaisin, hän on saattanut ottaa vatsan toimintaa rauhoittavan lääkkeen, joka on hänellä tepsinyt myös vääntelyyn ja nipistelyyn.