Kauhallinen hyvää oloa – hirssi on gluteenittoman ruokapöydän uusi tähti!

Hirssistä puhuttaessa tarkoitetaan usein helmihirssiä, mutta todellisuudessa hirssi on yleisnimitys usealle erilaiselle viljakasville. Teff voidaan niin ikään lukea kuuluvaksi hirssikasvien heimoon.

Muita hirssejä ovat sormihirssi, ketunhäntähirssi, Euroopassa kasvava prosohirssi ja Nepalin vuoristossa viihtyvä punahirssi. Ruokakaupassa olevassa hirssissä lukee usein vain hirssi, mutta todennäköistä on, että se on helmihirssiä.

Hirssiä on viljelty jo yli 7 000 vuotta erityisesti Aasian ja Afrikan alueilla. Se on ollut peruselintarvike Kiinan ja Intian muinaisten sivilisaatioiden keskuudessa.

Hirssi mainitaan parantavien ominaisuuksiensa osalta jo muinaisissa teksteissä, kuten Intian Vedassa, joka on yksi itämaisen lääketieteen perusteksteistä. Nykyisin hirssiä viljellään lähes jokaisella mantereella ja pienimuotoisesti Suomessakin.

Hirssin suosio on nousussa, sillä se on myös ympäristöystävällinen valinta. Se kestää kuivia olosuhteita ja tarvitsee vähemmän vettä kasvaakseen kuin vaikkapa riisi, mikä tekee siitä kestävän viljelykasvin erityisesti alueilla, joilla on niukasti vettä.

Ravinteikas supervilja

Hirssi on todellinen ravintoainepommi eikä sitä ole turhaan arvostettu läpi historian. Hirssi erottuu edukseen erityisesti erinomaisena magnesiumin, kalsiumin, raudan ja fosforin lähteenä. Sormihirssi on puolestaan yksi parhaista kasvipohjaisista kalsiumin lähteistä.

Hirssi sisältää sekä liukoista että liukenematonta kuitua. Molemmat ovat tärkeitä suoliston terveydelle. Liukoinen kuitu auttaa tasoittamaan verensokeria ja pienentämään huonon kolesterolin määrää veressä, kun taas liukenematon kuitu edistää vatsan toimintaa.

Hirssi on hyvä proteiinin lähde ja siinä on enemmän proteiinia kuin monissa muissa viljoissa. Se sisältää myös muita viljoja enemmän välttämättömiä aminohappoja, jotka ovat tärkeitä lihasten korjaamiselle ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Hirssi on siis mainio valinta aktiivisenkin henkilön lautaselle.

Näin käytät hirssiä keittiössäsi

Hirssiä voidaan hyödyntää monipuolisesti ruoanlaitossa ja se sopii useisiin eri ruokiin kuidun lähteeksi. Intiassa siitä valmistetaan esimerkiksi ”ragi dosa” -ohukaisia, kun taas Afrikassa sitä käytetään usein couscousin tapaan. Hirssi valmistetaan samalla tavalla kuin riisi tai kvinoa, ja se sopii hyvin yhteen sekä makeiden että suolaisten makujen kanssa.

Hirssiä kannattaa säilyttää ilmatiiviissä astiassa viileässä ja kuivassa paikassa, jolloin se säilyy hyvänä jopa useita kuukausia. Kypsennetty hirssi säilyy jääkaapissa muutaman päivän ja se onkin kätevä käyttää edellisen päivän tähteinä erilaisiin ruokiin, kuten salaatteihin tai lisukkeisiin.

Huomaathan, että hirssi sisältää karvaan makuisia saponiineja, minkä vuoksi hirssi on huuhdeltava kuumalla vedellä ennen hirssin keittämistä.

Hirssin suosio on nousussa, sillä se on myös ympäristöystävällinen valinta.

Lue lisää erilaisista viljoista gluteenittomassa ruokavaliossa.

Kirjoittaja on Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Miika Wynne-Ellis. Artikkeli on julkaistu ensin Keliakialiiton Gluteeniton elämä -lehdessä 5/2024.