Keliakiakorvaus esillä eduskunnan tapahtumassa

Keliakialiiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Tanus (kd.) kutsui kansanedustajia keskustelemaan keliakiasta ja keliakiakorvauksesta keliakiaviikolla.  

Eduskunnassa torstaina 5. syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti keliakian hoidon taloudellisesta vaikutuksesta esimerkiksi pienituloisten ikäihmisten, opiskelijoiden ja työttömien arkeen. 

Tanus keräsi tilaisuuden aikana kansanedustajien allekirjoituksia lakialoitteeseen keliakiakorvauksen palauttamisesta.

− Keliakialiiton esilläolo eduskunnassa oli tärkeää. Kansanedustajat tarvitsevat lisää oikeaa tietoa keliakiasta ja sen vakavuudesta. Kansanedustajien, virkamiesten ja avustajien tulee ymmärtää, että kyseessä on elinikäinen autoimmuunisairaus, jonka hoitoon tarvitaan kipeästi keliakiakorvaus, Tanus sanoo.

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen allekirjoitti Keliakialiiton puheenjohtajan Sari Tanuksen lakialoitteen keliakiakorvauksesta.

“Ilman korvausta seuraukset ovat isot” 

Johannes Koskinen (sd.) elää keliakia-arkea kotonaan vaimonsa keliakian vuoksi.  

− Olin aikoinaan ajamassa keliakiakorvausta. Korvauksen poisto oli takaisku. Oli todella huono juttu, että se jäi pois. Ehdokkaiden ja edustajien tietoisuus keliakiasta on kasvanut. Keliakiakorvaus kannustaisi myös diagnoosien saamiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen. Korvaus toisi selkeästi yhteiskunnalle säästöjä, hän uskoo. 

Myös tapahtumassa vierailleen perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedottajan Heikki Tammisen seurustelukumppani sairastaa keliakiaa.  

− Ihmiset ovat itsekkäitä. Kun asia ei kosketa heitä itseä, he eivät tutustu asioihin. Vaikka olin tiennyt gluteenittomien tuotteiden olevan kalliita, todelliset summat tulivat minulle yllätyksenä. Nykyään tiedän hyvin, mitä ostokset maksavat. Ilman keliakiakorvausta seuraukset voivat olla isommat kuin käytetty budjetti.

Keliakialiiton järjestämässä tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua keliakian taloudellisista vaikutuksista vähävaraisten arkeen. Tanuksen lakialoitetta allekirjoittamassa Johannes Koskinen (sd.).

Diagnoosi vaikutti lääkäri-isään  

Sinuhe Wallinheimon (kok.) keliakia diagnosoitiin vuonna 1998.  

− Työterveyslääkärinä työskentelevä isäni kertoi, että hän on diagnoosini saamisen jälkeen löytänyt kymmeniä keliaakikkoja. Sairastumiseni myötä hän alkoi epäillä keliakian mahdollisuutta aiempaa useammin.  

Wallinheimo työskenteli jääkiekkomaalivahtina kilpaurheilu-urallaan useassa eri maassa. Keliakian kanssa oli haasteita vain Venäjällä pelatessa. 

− Keliakiasta ei ollut Venäjällä tietoakaan. Oli usein vaikea saada huippu-urheilijan ravinto kasattua oikein, kun minun ruokani vain unohdettiin välillä. Lääkärit ja huoltajat ymmärsivät asian, mutta jonkun kerran esimerkiksi lihaliemikuutiossa oli gluteenia. Kaikki tuli läpi ja olin hyvin kipeä. Olen siis nähnyt myös nurjan puolen tästä sairastamisesta, Wallinheimo sanoi.  

Ruokakoreilla konkreettinen esimerkki 

Keliakialiitto esitteli tapahtumassa gluteenittoman ja tavallisen ruokakorin hintaeroa. Esillä oli kaksi ruokakoria, joissa kummassakin oli 12 samanlaista tuotetta. Ostoskoreissa oli muun muassa näkkileipäpaketti, vaalea viipaleleipä, jauhopussi, makaronipaketti, myslipakkaus, keksipaketti ja lakupussi.  

Tavanomaisen tuotekorin hinta oli 17 euroa ja vastaavan gluteenittoman 53 euroa.  

Konkreettiset hintaerot herättivät vilkasta keskustelua. Moni tilaisuudessa vieraillut hämmästyi esimerkiksi makaronien hintaeroa, kun tavallinen makaroni maksoi esimerkkikorissa 0,20 euroa 400 grammaa ja vastaava gluteeniton 4,20 euroa 500 grammaa. 

− Gluteenittomat raaka-aineet ovat kalliimpia. Lisäksi tuotannossa tarvitaan erilliset tilat, tuotantomäärät ovat pienempiä ja käyttäjämäärä on marginaalinen, mitkä kaikki vaikuttavat hintaan, selvensi Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Sanna Arnala. 

Esimerkkikoreissa vastaavien tuotteiden hinta oli tavanomaisessa 17 euroa ja gluteenittomassa 53 euroa.

Autoimmuunisairauden hoitoa tuettava 

Tilaisuudessa käytiin hyvää keskustelua keliaakikon arjesta. Muun muassa Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja Pia Kauma (kok.) sanoivat pitävänsä tärkeänä yhteiskunnan tukea keliaakikkojen sairaudenhoidossa suhteessa muihin autoimmuunisairautta sairastaviin.

− Keliakian hoito tulee rinnastaa saman arvoiseksi kuin muiden autoimmuunisairauksien lääkehoito. Keliakian hyvä hoito vaatii yhteiskunnan tukea. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia aiheuttaa lisäsairauksia, joiden hoito on yhteiskunnalle hyvin kallista, sanoo Keliakialiiton sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve.

Eduskunnassa järjestetty tilaisuus oli osa Keliakialiiton valtakunnallista keliakiaviikkoa, joka järjestetään vuosittain viikolla 36.

Keliakialiiton sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve (vas.) ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaihtoivat ajatuksia autoimmuunisairauksien tuomista kustannuksista yksilölle ja yhteiskunnalle.

Leena Meri (ps.) allekirjoitti lakialoitteen. Kuvassa mukana Keliakialiiton viestintäpäällikkö Leila Alivuotila.

Sari Tanus, Arto Satonen (kok.) ja Pia Kauma (kok.).

Tapahtumaa olivat järjestämässä Keliakialiiton toimialapäällikkö ja ravitsemusasiantuntija Sanna Arnala (vas.), Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus, viestintäpäällikkö Leila Alivuotila, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve, markkinoinnin ja varainhankinnan asiantuntija Tarja Heimolehto ja viestinnän asiantuntija Hanna Parviainen.