Keliakian Käypä hoito -suositus uudistui: tähystystä ei selvissä tapauksissa tarvita

– Aiemmin vaadittu ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, kertoo Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, professori Katri Kaukinen. 

Keliakialiiton vs. toiminnanjohtaja Sanna Arnala ottaa uudistuksen ilolla vastaan. 

– Diagnoosin tekeminen nopeutuu, kun tähystystä ei tarvitse odotella.

– Niissä tapauksissa, joissa diagnoosi voidaan tehdä pelkän verikokeen perusteella, keliakian hoito eli gluteeniton ruokavalio päästään aloittamaan aiempaa nopeammin ja tämän seurauksena myös mahdolliset oireet alkavat helpottua nopeammin, Arnala toteaa. 

Tyytyväinen on myös Keliakialiiton hallituksen jäsen ja Pohjois-Savon keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Päivi Valkeinen. 

– Päivitys helpottaa monen elämää. Se, ettei tähystykseen pääsyä tarvitse enää odottaa, on valtava helpotus ihmisille, hän toteaa. 

Gluteeniton ruokavalio vasta diagnoosin jälkeen 

Käypä hoito -suosituksen mukaan keliakiatutkimukset tulee tehdä normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana. Mikäli gluteeninkäyttöä on rajoitettu, tulee se aloittaa uudestaan ainakin 1–2 kuukauden ajaksi ennen vasta-aineiden määritystä. 

–Gluteenitonta ruokavaliota ei saa aloittaa kokeeksi ennen tutkimuksia, koska keliakiassa ruokavaliohoito alkaa heti parantaa suolta. Myös vasta-ainearvot laskevat nopeasti ja se voi vaikeuttaa diagnoosin tekemistä, Arnala sanoo. 

Ravitsemusterapeutti ohjaamaan ruokavaliota

Keliakian hoitona on edelleen elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Käypä hoito –suositus korostaa, että sairastuneen on tärkeää saada ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion noudattamiseen. 

– Ravitsemusterapeutin ohjaus annetaan kuukauden sisällä diagnoosista. Suositeltavaa on saada ohjausta toisen kerran, kun ruokavaliohoito on kestänyt 3–6kk, sanoo FT, professori, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab. 

Suomessa keliakiaa diagnosoidaan yleisemmin kuin muualla 

Keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Suurentuneet esiintymisluvut johtuvat pääosin parantuneesta diagnostiikasta, mutta ilmeisesti myös taudin todellinen esiintyvyys on lisääntynyt. 

Keliakian oireet voivat olla monenlaisia eikä mikään yksittäinen oire tai löydös ole taudille tyypillinen. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa. Erilaiset suoliperäiset oireet, kuten esimerkiksi pitkäaikainen ripuli, löysät ulosteet tai vatsakipu sekä laihtuminen ja imeytymishäiriöt sekä suolen ulkopuoliset oireet kuten esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, osteoporoosi, hampaiden kiillevauriot tai kasvuhäiriö voivat herättää keliakiaepäilyn. 

Tutustu päivitettyyn Keliakian Käypä hoito -suositukseen!