Keliakiaviikko 2022: 70 000 suomalaista sairastaa tietämättään keliakiaa

Olympiauimari Matti Mattsson sairasti vuosia tietämättään keliakiaa. Hänellä oli turvotusta ja närästystä. Ruoka ei sulanut eivätkä treenit sujuneet odotetulla tavalla. Lopulta hän sai keliakiadiagnoosin ja opetteli uuden, gluteenittoman ruokavalion.

– Keliakiadiagnoosilla on ollut valtavan suuri vaikutus uintiuraani. Ilman sitä en olisi voittanut olympiapronssia, Mattsson pohtii Keliakialiiton YouTubessa julkaistavalla videolla.

Mattssonia on jälkikäteen harmittanut, että hän antoi kilpakumppaneilleen niin pitkään etumatkaa, kun hänen oma elimistönsä ei voinut hyvin. Muita ihmisiä hän rohkaisee tutkimuksiin, jos oireet viittaavat keliakiaan.

– Omaa kehoa kannattaa kunnioittaa, sillä meillä on vain yksi elimistö, mistä pitää huolta, hän painottaa.

Monenlaiset oireet vaikeuttavat diagnosointia

Keliakiaa sairastaa Suomessa tutkimusten mukaan kaksi prosenttia väestöstä. Noin 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin, mutta 70 000 suomalaista on vielä tietämättömiä sairaudestaan.

– Keliakian diagnosointia vaikeuttaa se, ettei ole olemassa mitään yksittäistä oiretta, mikä aina liittyisi keliakiaan. Sairaus voi ilmetä hyvin moninaisin oirein, mutta se voi olla myös oireeton, toteaa Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi.

Keliakian oireena voi olla vatsakipu, ilmavaivat, ripuli, suolentoiminnan vaihtelu, turvotus tai ummetus. Keliakia voidaan löytää myös, kun tutkitaan matalan hemoglobiinin tai raudanpuutteen syytä.

– Myös osteoporoosi, kohonneet maksa-arvot, lapsettomuus, toistuvat keskenmenot, masennus, nivelkivut tai aftat suussa voivat olla merkki diagnosoimattomasta keliakiasta, muistuttaa Keliakialiiton puheenjohtaja, erikoislääkäri Sari Tanus.

Keliakian oireena voi olla myös väsymys tai laihtuminen ilman erityistä syytä. Ihokeliakia puolestaan aiheuttaa kutisevaa ja rakkulaista ihottumaa.

– Jos sinulla on toistuvasti joku näistä oireista, mutta et tiedä sairastavasi keliakiaa, kannattaa hakeutua terveydenhuollon tutkimuksiin. Hoitamaton keliakia altistaa monille lisäsairauksille. Ne ovat yksilölle raskaita ja yhteiskunnalle kalliita, korostaa Tanus.

Keliakia voidaan nykyisin todeta jopa pelkällä verikokeella, jos keliakian vasta-aineet ovat riittävästi koholla. Keliakian ainoa hoitomuoto on elinikäinen ja tarkka gluteeniton ruokavalio.

Tapahtumia ympäri maata

Paikalliset keliakiayhdistykset järjestävät keliakiaviikon aikana yli 50 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa on muun muassa jaossa lomake, jonka avulla voi kartoittaa diagnosoimattomaan keliakiaan liittyviä oireita ja riskejä. Tapahtumista löytyy tietoa Keliakialiiton verkkosivuilta keliakialiitto.fi/tapahtumat sekä keliakiayhdistysten verkkosivuilta ja some-kanavista.

Myös monet kirjastot, apteekit ja terveydenhuollon toimipisteet osallistuvat keliakiaviikkoon jakamalla tietoa keliakiasta.

Kaikille avoin webinaari keliakiasta 7.9.

Keskiviikkona 7.9. kello 18 Keliakialiitto järjestää kaikille avoimen webinaarin keliakiasta. Keliakialiiton asiantuntijalääkäri, lääketieteen tohtori Pilvi Laurikka kertoo keliakian oireista, diagnosoinnista ja hoidosta. Webinaari on suunnattu henkilöille, jotka epäilevät sairastavansa keliakiaa tai ovat muutoin kiinnostuneita aiheesta. Webinaariin pääsee ilmoittautumaan Keliakialiiton verkkosivujen kautta.

Sosiaalisessa mediassa keliakiaviikkoa voi seurata aihetunnisteilla #keliakiaviikko #keliakia ja #gluteenitonelämä.

Keliakiaviikon logo löytyy suomeksi ja ruotsiksi eri muodoissa vapaasti käytettäväksi Keliakialiiton verkkosivuilta keliakialiitto.fi/keliakiaviikko.

Lisätietoja:
Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi, p. (03) 2541 321, niina.puronurmi@keliakialiitto.fi

Keliakialiitto on valtakunnallinen potilasjärjestö, jonka tavoitteena on edistää keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavien sekä muiden gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Keliakialiittoon kuuluu 21 000 jäsentä.