Kotimainen tattari on kestävä ja monipuolinen vaihtoehto
Uutisen tyyppi: Artikkeli
Tattari on yksi gluteenittoman ruoanlaiton kulmakivistä. Sillä on hyvät ravintoarvot, joten kannattaa etsiä itselle mieluisat tattarireseptit.
- Julkaistu
- Teksti Miika Wynne-Ellis
- Kuvat Marjo Jokinen ja Adobe

Tattari on perinteinen raaka-aine, johon lähes jokainen on törmännyt esimerkiksi blinijuhlissa tai japanilaisessa ravintolassa soba-nuudeleita nautiskellessaan.
Tattarin tarina alkaa Pohjois-Intiasta ja Kiinasta, joissa sitä on viljelty tuhansia vuosia. Kiinassa tattaria kutsutaan mustaksi vehnäksi sen kolmikulmaisten siementen tumman värin vuoksi.
Eurooppaan tattari saapui Venäjän kautta 1500-luvulla. Suomessa tattari löysi paikkansa erityisesti Karjalan ja Etelä-Savon hiekkapelloilla, joissa se kasvoi vaatimattomissa olosuhteissa jo niinkin aikaisin kuin 1300-luvulla.
Tiesitkö, että tattari on yksi niistä harvoista viljelykasveista, joita mehiläiset rakastavat? Tattarikukista valmistettu hunaja on erityisen aromikasta ja tummaa.
Tattarin asema Suomessa on vaihdellut. Se oli pitkään unohduksissa, mutta viime vuosikymmeninä tattari on kokenut uuden tulemisen, muidenkin kuin gluteenittomien kuluttajien hakiessa uusia makukokemuksia.
Nykyisin suuri osa tattarista tuodaan muualta maailmasta, pääosin Venäjältä. Kotimainen tattarin viljely on kysynnän kasvaessa onneksi lisääntynyt. Suomalaista tattaria löytääkin jo lähes jokaisesta paremmin varustellusta ruokakaupasta.
Ympäristötietoinen valinta
Tattari on luonteeltaan vaatimaton kasvi. Se selviytyy ravintoköyhässäkin maaperässä, jossa monet muut viljat eivät menesty. Tattari on erinomainen valinta ympäristötietoiseen viljelyyn. Se ei tarvitse paljon lannoitteita ja sen tiheä kasvusto tukahduttaa tehokkaasti rikkakasveja.
Uusien ravitsemussuositusten peräänkuuluttaessa kotimaista ja kestävää vaihtoehtoa, nousee tattari edukseen, sillä sen vesi- ja hiilijalanjälki ovat pieniä, verrattuna moneen muuhun viljaan.
Tarkista tuotteesta tattarin gluteenittomuus
Muista tarkistaa tattarituotteesta, että se on merkitty gluteenittomaksi tai että saattaa sisältää -merkinnöissä ei ole mainittu gluteenia tai sitä sisältäviä viljoja eli vehnää, ohraa tai ruista. Gluteenittoman tuotteen merkistä tunnistat myös helposti ja varmasti gluteenittomaan ruokavalioon soveltuvan tattarin.
Suomessa gluteenittoman tattarin viljely osataan laadukkaasti ja luotettavasti, mikä on taas yksi erinomainen syy suosia kotimaista tattaria.
Tattari – makua ja ravintoaineita
Tattarissa on runsaasti proteiinia, kuitua, magnesiumia ja rautaa. Tattari sopiikin ravintoarvojensa puolesta niin terveystietoiselle kuin runsaasti energiaa kaipaavalla urheilijallekin. Luontaisesti gluteeniton tattari sisältää myös runsaasti antioksidantteja, jotka on yhdistetty lukuisiin terveyshyötyihin.
Tattarin maku jakaa ihmisiä heihin, jotka rakastavat tattaria ja heihin, jotka vihaavat sitä. Mainioiden ravintoarvojensa vuoksi kannattaakin kokeilla, löytäisitkö itsellesi mieluisan tattarireseptin. Tattari sopii makunsa puolesta erityisen hyvin suolaisiin ruokiin, mutta myös makeisiin.
Kokeile tattaria näin
Perinteinen tattariuunipuuro
Perinteisesti suurimoista keitetty ja marjojen kera tarjoiltu uunipuuro tuo arkeen makua ja monipuolisuutta.
Blinit
Tutustu tattarijauhosta tehtyyn ruhtinaiden ruokaan alkuvuoteen ajoittuvilla bliniviikoilla ja kokeile Keliakialiiton verkkosivuilta löytyvää blinipannukakun reseptiä.
Soba-nuudelit
Kokeile japanilaisia tattarinuudeleita perinteiseen tapaan viileänä kastikkeen kanssa. Gluteenittomana löytyy esimerkiksi tattari-amarantti-nuudeleita.
Tattaririeska
Oletko kyllästynyt perinteisiin sämpylöihin ja perunasta tehtyihin rieskoihin? Kokeile tattaririeskoja arjen piristykseksi.
Riisin korvaaja
Tattarisuurimot toimivat mainiosti risotossa, täytetyissä paprikoissa tai sellaisenaan.
Pyöräytä sämpylät
Keliakialiiton legendaarinen tattarisämpyläresepti on taannut taivaalliset tattarisämpylät jo usean vuosikymmenen ajan.

Lue lisää erilaisista viljoista gluteenittomassa ruokavaliossa.
Kirjoittaja on Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Miika Wynne-Ellis.
Artikkeli on julkaistu ensin Keliakialiiton Gluteeniton elämä -lehdessä 1/2025.