Väitös: Lapsen anemia voi olla merkki keliakiasta

Anemia on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä terveysongelmista. Kyseessä ei ole sairaus vaan seuraus, jonka syy tulisi selvittää ja hoitaa. Useissa suolistosairauksissa, kuten keliakiassa, anemia on yksi yleisimmistä löydöksistä.

Lastentauteihin erikoistuva lääkäri Marleena Repo osoitti kanssakirjoittajineen väitöskirjassaan, että anemia ennustaa diagnoosia suoliston tähystystutkimuksissa. Hän osoitti anemian myös liittyvän keliakiassa hankalampaan taudinkuvaan sekä esiintyvän jo taudin alkuvaiheissa.

Väsymys ja suorituskyvyn heikentyminen ovat anemian ja raudanpuutteen tunnetuimpia oireita. Anemia ja raudanpuute voivat lapsuudessa esiintyessään aiheuttaa myös pitkäaikaisia häiriöitä tiedonkäsittelyn ja puolustusjärjestelmän kehityksessä. Anemian syy tulisikin siksi aina selvittää huolellisesti.

Kenet aneemisista lapsista kannattaa tähystää?

Maailmanlaajuisesti anemian yleisin syy on raudanpuute. Suomessa se harvoin johtuu heikosta ravitsemuksesta.

Anemian taustalta voi löytyä suolistosairaus. Näiden sairauksien diagnostisissa tutkimuksissa tarvitaan usein erilaisia veri- ja ulostenäytteitä sekä suolistokanavan tähystystutkimuksia ja koepalojen mikroskooppista tulkintaa. Tämän hetken tieteellinen näyttö siitä, kenet aneemisista lapsista kannattaisi tähystää, on kuitenkin ollut puutteellista.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla suolinukkavaurion. Suolistoperäisten oireiden lisäksi keliaakikoilla esiintyy usein myös muita oireita ja laboratoriopoikkeavuuksia, joista anemia on yksi yleisimmistä.

Aikuisilla anemian on osoitettu liittyvän vaikeampaan taudinkuvaan. Lisäksi anemian syntymekanismi keliakiassa on epäselvä, sillä se ei vaikuta perustuvan pelkkään suolivaurioon.

Anemia on hälytysmerkki

Väitöskirjassa osoitettiin, että anemia lisää diagnoosin todennäköisyyttä suoliston tähystystutkimusten yhteydessä. Yleisimmin anemian taustalta löytyi keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus. Erityisen todennäköistä diagnoosin saaminen oli, kun anemia esiintyi näihin sairauksiin viittaavien laboratoriolöydösten tai oireiden kanssa.

— Löydökset alleviivaavat anemian merkitystä hälytysmerkkinä, jonka yhteydessä lisätutkimukset ovat paikallaan. Lapsilla, joilla ei ollut muita oireita tai laboratoriopoikkeavuuksia, suolistosairauden löytyminen oli hyvin harvinaista. Kun löydökseksi tutkimuksen, haastattelun ja laboratoriokokeiden jälkeen jää pelkkä anemia, lyhyt seuranta mahdollisesti rautalisää käyttäen voisi olla paikallaan ennen mahdollista invasiivisiin ja yleisanestesiaa vaativiin tähystyksiin etenemistä, summaa Repo.

Anemia viittää hankalaan taudinkuvaan

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin anemian liittyvän myös suomalaisilla lapsipotilailla hankalampaan taudinkuvaan: korkeampiin vasta-ainetasoihin, vaikeampiin oireisiin ja vakavampaan suolinukkavaurioon. Kaikilla lapsilla hemoglobiinitasot eivät myöskään korjaantuneet vuoden gluteenittoman ruokavalion aikana. Lisäksi todettiin anemiaa ja raudanpuutetta esiintyvän jo keliakian alkuvaiheissa, kun suolinukka on vielä terve, mutta verinäytteestä mitatut keliakiavasta-aineet jo koholla.

Anemian syntymekanismi keliakiassa vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia, sillä raudansiirtäjäproteiinien erilainen ilmeneminen ohutsuolen limakalvolla ei tarjonnut selitystä keliaakikoilla esiintyvälle anemialle.

— Tulokset korostavat keliakian ainoan hoidon, gluteenittoman ruokavalion, varhaisen aloittamisen tärkeyttä ja anemiasta kärsivien potilaiden tarkan seurannan tarvetta, kertoo Repo.

Marleena Repo

Seuraa väitöstä etäyhteydellä

Marleena Repo on Sulkavalta kotoisin oleva lastentauteihin erikoistuva lääkäri, joka työskentelee tällä hetkellä Keski-Suomen Sairaala Novassa. Repo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2019.

Lääketieteen lisensiaatti Marleena Revon lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Anaemia and Iron Deficiency in Paediatric Gastrointestinal Diseases: A Focus on Coeliac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistoan Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.6.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen salissa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Jahnukainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa.

Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteydellä tämän linkin kautta.