Marika Mäkelän ylipitkä matka äidiksi

Helsinkiläisen opettajan ja eteläpohjalaisen diplomi-insinöörin kohtaaminen juhannusfestivaaleilla Jämsässä vuonna 2010 oli pienestä kiinni.

Helsinkiläinen lähti elämänsä ensimmäisille festivaaleille, koska siellä esiintyi saksalainen The Baseballs -bändi. Antti Mäkelän piti alun perin pysyä kotona, mutta seisoikin samalla festivaalikentällä. Kavereitaan etsiessään hän huomasi kauniin naisen ja jäi juttelemaan.

– Kyllä minä siinä jo ihastuin Anttiin, Marika Mäkelä kertoo puhelimessa.

Häitä vietettiin heinäkuussa 2013, ja uusmaalaisesta tuli eteläpohjalainen. Marika Mäkelä oli 35-vuotias ja puoliso 33-vuotias.

Molemmat halusivat lapsia. Kun Marika Mäkelä valmistui teologian maisteriksi kahden vuoden kuluttua, hänestä tuntui, että nyt saisi lapsi tulla.

Kolme keskenmenoa

Mäkelä tulikin raskaaksi seuraavana vuonna, mutta sai keskenmenon.

– Ilo raskaudesta oli niin valtava, ettei riski keskenmenosta tullut mieleenkään. Siksi se oli hyvin suuri järkytys, hän muistaa.

Mäkelä suoritti silloin luokanopettajaopintoja, ja ne toivat muuta ajateltavaa.

– Kun ikää oli jo 38 vuotta, havahduin, ettei raskaaksi tuleminen olekaan niin yksinkertaista. Pääsimme aika nopeasti perusterveydenhoidon kautta selvittämään mahdollista syytä.

Marika Mäkelältä löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta. Mäkelöille kerrottiin, että munasarjojen perusteella kello tikitti. Kannattaisi pitää kiirettä.

Koeputkihedelmöityshoidot alkoivat syksyllä 2017 Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Kaksi hoitoa oli tehty, kun tuli uusi keskenmeno.

– Se oli tosi rankkaa! Lääkäri ei suositellut kolmatta hoitoa, koska munarakkuloiden tilanne näytti niin huonolta, Mäkelä kertoo.

Unelmaan otettiin aikalisä.

Heinäkuussa 2018 häistä oli viisi vuotta, ja aviopari oli lähdössä talovahdiksi Espanjaan. Kuukautta ennen matkaa Marika Mäkelä huomasi olevansa raskaana.

Kolmas keskenmeno tuli Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Onni onnettomuudessa presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä vaikutti lentoihin, ja avioparia pyydettiin myöhentämään lähtöään iltaan. Siinä vaiheessa Mäkelä jo kykeni lennolle.

Ennen joulua Mäkelä vielä löysi Helsingistä alan huippuna pidetyn lapsettomuushoitoihin erikoistuneen lääkärin. Munarakkuloita kasvatettiin taas, ja apuna oli uusi lääke. Tämäkään hoito ei tuonut tulosta. Se tuntui Mäkelästä maailmanlopulta.

– Lääkäri totesi, etten voisi saada lasta omilla munasoluillani ja suositteli lahjamunasoluhoitoja. Onneksi löysin Helsingistä lapsettomien Simpukka ry:n vertaistukiryhmän, jonka kanssa meni kevät. Se oli korvaamaton tuki, Mäkelä kertaa. Lähempänä kotoa vertaisryhmää ei ollut.

Mäkelät liittyivät lahjamunasolujen hoitojonoon.

Yllättävä testitulos

Löytyisikö vielä jotakin, joka voisi selittää lapsettomuutta? Marika Mäkelä mietti syksyllä 2019. Lapsen saaminen pysyi ykkösasiana.

Lapsettomuushoitoihin oli palanut jo noin 30 000 euroa.

Mäkelä myi hartaudella keräämänsä muumiastiat ja varasi vielä ajan verikokeisiin Antioksidanttiklinikalle Helsinkiin.

– Niistä selvisi, että rautavarastoja mittaava ferritiini oli surkea: vain 10. Tehtiin myös keliakiavasta-ainetesti, joka paljasti, että minulla on keliakia.

Se oli uutinen, samoin se, että keliakia voisi olla raskauden este.

Noin vuosi gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta Mäkelä tuli raskaaksi – luonnollisesti, omasta munasolusta.

Kriisiään hän oli purkanut opintoihin ja oli nyt myös erityisopettaja – tosin uupunut. Kuin pelastuksena maakunnasta oli löytynyt unelmatyö uskonnon opettajana.

– En ensin uskaltanut tehdä raskaustestiä, vaikka minulla oli kaikki raskauden oireet. Meni pari kuukautta. Tein testin uudenvuodenpäivänä 2021 ja se oli positiivinen.

Mäkelä soitti neuvolaan seuraavana päivänä.

– Päästiin ultraan, ja kaikki oli hyvin. Sydämen sykkeet kuuluivat. Se oli käsittämätöntä, todellinen ihme! Mäkelä huokaisee yhä.

Raskausaika meni hyvin, tosin kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys oli tuplattava. Vajaatoiminta voi haitata sikiötä tai nostaa keskenmenon riskiä. Ennen raskautta kasvatetut rautavarastotkin alkoivat huveta.

Mariela-tytär syntyi elokuussa 2021, kolme päivää yli lasketun ajan. Äiti oli 43-vuotias.

Ei vain lapsentekodieetti

– On tämä ollut melkoinen tunnematka! Itkun ja epätoivon määrä on ollut valtava, mutta myös kiitollisuus ja ihmetys siitä, että lapsi on nyt tässä, Mäkelä kuvailee.

Mäkelä toivoo, että hänen tarinansa auttaisi muitakin. Tahattoman lapsettomuuden on arvioitu koskettavan noin joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.

– Lääkäreiltä tieto keliakian vaikutuksista on kerta kaikkiaan vielä hukassa, hän pohtii.

Mäkelä osallistui viime syksynä Keliakialiiton vastadiagnosoitujen kurssille. Siellä hän vasta ymmärsi, mistä keliakiassa on oikein kyse.

Hän oppi, ettei gluteenia voi syödä silloin tällöin. Uutta olivat niin liitännäissairaudet kuin kuitujen merkitys. Hän kävi ensimmäistä kertaa ravitsemusterapeutilla. Lisää tietoa tuli tammikuussa Seinäjoen seudun keliakiayhdistyksen keliakiailloissa.

– Olin suhtautunut gluteenittomaan ruokavalioon lapsenhankintadieettinä. Kun lapsi oli syntynyt, en ollut enää niin tarkka dieetin suhteen. Oireet alkoivat tulla takaisin.

Enää Mäkelä ei halua syödä väärin.

Hänen keliakiansa oli ollut ennen diagnoosia vähäoireinen. Vatsaa turvotti toisinaan, mutta se ei Mäkelää huolettanut, kuten ei ummetuskaan.

– Olin luullut, että ihmisen vatsa – ainakaan minun – ei toimi kuin kerran, pari viikossa. Jo kilpirauhaslääkitys laittoi vatsan toimimaan päivittäin.

Mäkelä tunsi gluteenittoman ruokavalion tuoman muutoksen: vaivat loppuivat. Koska keliakia on perinnöllinen sairaus, hän aikoo seurata tarkasti myös lapsensa mahdollisia vatsaoireita.

Artikkeli on julkaistu ensin Keliakialiiton Gluteeniton elämä -lehdessä 2/2024.