Väitös: Keliaakikon seurantakoepalan tuloksella ei ole merkitystä hyvinvoinnille

Suomessa aikuiskeliaakikoilta on otettu seurantakoepala vuoden kuluttua diagnoosista paranemisen varmistamiseksi. Tutkimuksen merkityksellisyyttä ei ole aiemmin juuri tutkittu.

Perjantaina tarkastettavan LL Henna Pekin väitöstutkimuksen mukaan seurantakoepalan tuloksella ei ole merkitystä myöhemmän hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen mukaan myöskään muulla seurannalla ei ole juurikaan vaikutusta keliaakikoiden hyvinvointiin pitkällä aikavälillä suurimman osan voidessa hyvin. Näin ollen tutkimuksia on tehty turhaan.

Pekki tutki väitöstutkimuksessaan keliakiaan sairastuneiden potilaiden seurannan toteutumista sekä vuoden kuluttua diagnoosista että pitkällä aikavälillä. Tutkimus käsitteli seurannan tuloksia ja näiden vaikutusta potilaiden myöhempään hyvinvointiin.

Myös ne keliaakikot, joiden suolinukka ei ole vielä vuoden kohdalla parantunut, ovat yhtä vähäoireisia ja hyvävointisia kuin he, joiden suolinukka on jo parantunut

Tutkimuksen perusteella vuoden kuluttua diagnosoinnista kolmanneksella potilaista on suolinukka parantunut täydellisesti. Ennen diagnosoimista esiintyneet hankalat oireet, kuten imeytymishäiriö tai suolinukan huono kunto ennustivat vaillinaista paranemista. Tutkimuksen mukaan myös ne keliaakikot, joiden suolinukka ei ole vielä vuoden kohdalla parantunut, ovat yhtä vähäoireisia ja hyvävointisia kuin he, joiden suolinukka on jo parantunut.

Toiveena seuranta perusterveydenhuollossa

Tulosten perusteella keliakian seurannan tulisi olla aiempaa yksilöllisempää, eikä kaikilta aikuispotilailta tarvitsisi ottaa seurantakoepalaa.

Kenelläkään aineiston potilaalla ei ollut keliakian hankalaa refraktaaria-tautimuotoa, jolla usein perustellaan seurantakoepalojen tarpeellisuutta. Pitkänkään aikavälin seurannassa seurantakoepalan löydös ei ennustanut kuolleisuutta tai syöpäsairastavuutta.

Suurimmalta osalta aikuiskeliaakikkoja on otettu seurantakoepala, mutta sen jälkeen vain harvalle on järjestetty säännöllistä seurantaa. Tutkimuksen mukaan tästä huolimatta potilaat pitävät hyvin kiinni gluteenittomasta ruokavaliosta, eikä seurannalla näytä olevan vaikutusta potilaiden suolisto-oireisiin eikä elämälaatuun. Suurin osa keliaakikoista kuitenkin toivoisi seurantaa perusterveydenhuollossa.

Väitöskirjan tulosten perusteella keliakian seurannan tulisi olla aiempaa yksilöllisempää, eikä kaikilta aikuispotilailta tarvitsisi ottaa seurantakoepalaa, vaan seurantaa voitaisiin keventää. Toisaalta osa potilaista voisi hyötyä nykyistä järjestelmällisemmästä pitkäaikaisseurannasta, mutta näiden yksilöiden löytäminen vaatii lisää tutkimuksia.

Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, joista toinen oli 276 potilaan aineisto Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) ja toinen kansallinen yli tuhannen keliakiaa sairastavan aikuisen ja lapsen aineisto, josta otettiin tutkimukseen aikuisväestö.

Väitöskirja tarkastetaan 29.11. Tampereen yliopistossa

Lääketieteen lisensiaatti Henna Pekin gastroenterologian alaan kuuluva väitöskirja Predictors and Consequences of Histological and Clinical Follow-Up in Celiac Disease (Histologista ja kliinistä seurantaa ennustavat tekijät ja seurannan vaikutus keliakiassa) tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.11.2019 kello 12.

Vastaväittäjinä toimii dosentti Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta. Kustoksena on sisätautiopin professori Katri Kaukinen Tampereen yliopiston lääketieteen ja bioteknologian tiedekunnasta.

Pekki on kotoisin Tampereelta ja valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Tällä hetkellä hän työskentelee Pihlajalinnassa yleislääkärinä.