Toiveita toisille
Usein ihmiset hermostuvat, kun minun on pakko tarkistaa ja pyytää tuoteseloste nähtäville. He kokevat sen loukkaukseksi tai ainakin kiusalliseksi. Koska joudun olemaan hankala, alan helposti varoa, etten vie liikaa huomiota. Etten ole rasite ihmisille ympärilläni.
Välillä huomaat, että ihmiset ympärilläsi eivät ymmärrä gluteenittoman ruokavalion vaatimuksia. Kyse voi olla tiedon puutteesta, mutta toisinaan heitä ei vain kiinnosta tai he eivät välitä.
Ongelma
Saatat tuntea itsesi sosiaalisissa tilanteissa erilaiseksi ja ulkopuoliseksi. Esimerkiksi ruokailutilanteessa et välttämättä voi osallistua pöytäkeskusteluun, jossa arvioidaan yhdessä syötävää ruokaa, koska sinun annoksesi on täysin erilainen. Kahvilassa henkilökunta tarjoaa sinulle vain yhtä leivosta, vaikka muulle seurueelle vaihtoehtoja on koko vitriinillinen.
Ehkä odotat ja toivot, että toiset ihmiset ymmärtäisivät keliakian aiheuttamat vaatimukset arjen tilanteissa. Jos näin ei käykään, pettymys voi nousta tilanteissa esiin uudelleen ja uudelleen. Jatkuva pettymyksen kokeminen voi tuntua raskaalta.
Selitys
Muiden ihmisten hyväksyvä suhtautuminen auttaa lievittämään erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteita. Tiedät varmasti, kuinka hyvältä tuntuu, kun toinen ihminen ymmärtää, mitä ruokavalion toteuttaminen vaatii. Jos sinulla ei olisi toiveita toisten ihmisten suuntaan, miksi heidän reaktionsa herättäisivät sinussa tunteita?
Huomaatko, että tunteesi kuvastaa todennäköisesti toisiin ihmisiin kohdistuvaa toivetta siitä, että he voisivat sanomisillaan ja tekemisillään tukea vaativan keliakian ruokavaliohoidon toteuttamista.
Ratkaisu
Toisen ihmisen tuki auttaa, eikä tuen tarvitse olla muuta kuin ymmärtämistä. Kuitenkin vain osa ihmisistä ymmärtää, osa ei.
Toisiin ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä vaikuttaminen ei ole lainkaan helppoa tai varmaa. Omaan tapaasi ajatella ja toimia sinun on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Se on varmaa.
Voit opetella suhtautumaan itseesi ja omiin reaktioihisi hyväksyvästi.
Pohdinta
Kyse on itselle tärkeiden asioiden ja niiden mukaan toimimisen mahdollisuuden löytämisestä. Seuraavien kysymysten pohtiminen on tärkeämpää kuin suorien vastausten löytäminen niihin:
• Tarvitsetko, oikeasti, muiden hyväksynnän?
• Jos tarvitset, niin mihin?
• Vai riittäisikö se, että sinä itse ja sinulle lähimmät ihmiset ymmärrätte ja tiedätte?
• Kertooko muiden ihmisten käyttäytyminen sinun arvostasi ja merkityksestäsi?
• Jos tunnet, että kertoo, kysy itseltäsi, riittäisikö, että itse arvostat itseäsi?
• Tarvitsetko, ihan oikeasti, muiden hyväksynnän?