Keliakian oireisiin ja diagnosointiin liittyviä kysymyksiä
1. Minulla on keliakiaan viittaavia oireita, mutta vasta-aineet olivat normaalit, eikä tähystyksessäkään löytynyt mitään. Suvussamme on keliakiaa. Voiko olla mahdollista, että keliakia on vielä puhkeamassa?
On mahdollista. Vasta-aineita kannattaa seurata säännöllisesti, kun sukurasitustakin löytyy. Keliakian Käypä hoito -suosituksessa seulontaa suositellaan 10 vuoden välein tai oireiden ilmaantuessa.
2. Minulla on keliakia. Miten iso riski lapsellani on sairastua keliakiaan?
Jos ensimmäisen asteen sukulaisella (vanhempi, lapsi, sisarus) on keliakia, on 10–15 prosentin mahdollisuus sairastua keliakiaan.
3. Sairastan keliakiaa ja sukujuhlissa tuli puheeksi keliakian perinnöllisyys. Kuinka usein lähisukulaisiltani tulisi tutkia keliakiaa?
Keliakian Käypä hoito -suosituksen mukaan keliakiaa sairastavan aikuisten lähisukulaisten tulisi käydä keliakiatutkimuksissa noin 10 vuoden välein ja lisäksi matalalla kynnyksellä keliakiaan viittaavien oireiden ilmaantuessa.
Lapsilla seulontatiheys tulee arvioida yksilöllisesti, mutta tutkimuksissa on perusteltua käydä hieman tiheämmin kuin aikuisten, esimerkiksi 2–3 vuoden välein.
4. Aloitin gluteenittoman ruokavalion, kun minulla oli runsaasti vatsaoireita. Keliakiadiagnoosia ei ole tehty. Olen noudattanut ruokavaliota nyt puolisen vuotta ja oireet ovat hävinneet. Haluaisin kuitenkin varmistuksen, onko minulla keliakia vai ei. Miten tässä pitäisi edetä?
Jos olet noudattanut gluteenitonta ruokavaliota yli 4 kuukautta ei tässä vaiheessa voida tehdä vasta-aineiden seulontaa tai tähystystä ilman gluteenialtistusta. Sinun tulisi syödä gluteenia sisältävää leipää 2–3 viipaletta päivittäin 3 kuukauden ajan ennen kuin vasta-aineita voi seuloa uudelleen.
Jos vasta-aineet ovat altistusjakson jälkeen suuret (yli 10 kertaa viitealueen yläraja), keliakia voidaan diagnosoida vasta-ainearvojen perusteella eikä ohutsuolen limakalvon koepala ole välttämätön. Jos arvot ovat tätä pienemmät tai epäilyksenä on ihokeliakia, tähystys on välttämätön.
Diagnoosin varmistaminen on aina helpompaa siinä vaiheessa, kun ruokavaliota ei ole vielä aloitettu.
Gluteenitonta ruokavaliota ei pidä aloittaa myöskään positiivisten vasta-aineiden perusteella ennen tähystystä, mikäli tähystys vaaditaan. Uudelleen altistaminen gluteenille voi jossain tapauksia aiheuttaa niin voimakkaita oireita, ettei altistaminen ole mahdollista ja tutkimuksia ei voida tehdä.
5. Sain keliakian geenitestistä positiivisen vastauksen. Onko minulla siis keliakia?
Keliakialle altistavien geenien (HLA) määrityksen tuloksissa positiivinen vastaus ei tarkoita automaattisesti sitä, että sairastat keliakiaa. Positiivinen vastaus tarkoittaa sitä, että sinulla on keliakialle altistava geneettinen perimä ja saatat sairastua jossain vaiheessa elämääsi keliakiaan.
Kolmannes suomalaisista kantaa keliakialle altistavia geenejä, mutta vain kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Negatiivinen vastaus geenitestissä tarkoittaa puolestaan sitä, että keliakiaan sairastuminen on epätodennäköistä.
6. Minulla todettiin keliakia kolme vuotta sitten. Kävin vuoden kuluttua diagnoosista ohutsuolen tähystyksessä toistamiseen ja suolinukka todettiin palautuneen normaaliksi. Tuleeko minun käydä vielä jossain välissä ns. kontrollikäynnillä, jotta tiedän, että olen noudattanut ruokavaliota tarpeeksi tarkasti?
Keliakian vasta-aineiden seurantaa suositellaan 2–3 vuoden välein, mutta tähystystutkimusta ei tarvitse enää uusia. Keliakian hoitotasapaino pysyy hyvänä, kun noudatat tarkkaa gluteenitonta ruokavaliota kaikissa tilanteissa. Nykyään myös diagnosointi voidaan joissain tapauksissa tehdä ilman tähystystä.
7. Mitä tehdä, kun vatsaa turvottaa?
Varsinaista täsmälääkettä ei valitettavasti oikein ole. Turvotukseen voi kokeilla esimerkiksi dimetikonia (kauppanimiä Cuplaton ja Miniform), joka voi auttaa kaasua poistumaan paremmin suolistosta.
Kannattaa miettiä, miten turvotusta voisi vähentää pitkällä aikavälillä. Puhutaan toiminnallisten vatsavaivojen aiheuttamasta turvotuksesta, jolloin voi olla kyse esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä eli IBS:stä tai toiminnallisesta dyspepsiasta eli ylävatsavaivasta.
Jos jokin uusi vatsaoire alkaa, jatkuu seurannassa ja häiritsee jokapäiväistä elämää, kannattaa hakeutua lääkäriin, jotta vaiva tulee tutkituksi. Esimerkiksi keliakian mahdollisuus kannattaa aina sulkea pois ennen gluteenittoman ruokavalion aloittamista, koska myöhemmin se on paljon hankalampaa ja vaatii gluteenialtistuksen.
Jos näin on tehty ja päädytty siihen, että ihmisellä on toiminnallisia vatsavaivoja ja ongelmana on vatsan turvotus, tässä pari keinoa, joista on näyttöä erityisesti IBS-oireiden hoidossa:
- Säännölliset ateriat, maltillinen ateriakoko sekä riittävästi kuitua ja nestettä.
- Monet saavat oireita ns. FODMAP-hiilihydraateista. Yleisimmin oireita aiheuttavat gluteenipitoiset viljat, laktoosi, kaali-, palko- ja sipulikasvit sekä makeutusaineet.
- Kohtuullinen liikunta. Pystyykö työpäivää tauottamaan jaloitteluilla varsinaisen vapaa-ajan liikunnan ohella, jotta kaasu kulkisi paremmin?
- Kaikkiin ärtyvän suolen oireyhtymän muotoihin suositellaan psylliumia eli ispaghulaa (kauppanimi esim. Vi-Siblin). Tämä tuo hyvää kuitua ruokavalioon ja tasapainottaa vatsan toimintaa.
8. Onko kuinka yleistä, että keliaakikolla on laktoosi-intoleranssi? Olen nyt käyttänyt laktoosittomia tuotteita ja olo on paljon parempi.
Gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla keliaakikoilla laktoosi-intoleranssin yleisyys on sama kuin muullakin suomalaisella väestöllä eli noin 17 prosenttia.
Keliakian toteamisvaiheessa laktoosi aiheuttaa noin puolelle keliaakikoista oireita, koska suolinukka ei ole kunnossa eikä laktoosia pilkkovaa laktaasientsyymiä ole normaalia määrää.
Suolinukan parantuessa myös laktaasientsyymin määrä yleensä normalisoituu ja tavalliset maitotuotteet sopivat jälleen useille.