Hoitamaton keliakia aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavat kustannukset

– Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun keliakian aiheuttamia kustannuksia on Suomessa selvitetty, toteaa Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi.

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, joka voi oireilla monin tavoin ja johon voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Keliakia on yleinen, mutta edelleen vahvasti alidiagnosoitu sairaus. Suomessa 70 000 ihmistä sairastaa tietämättään keliakiaa. Keliakian ainoa hoitomuoto on elinikäinen ja ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio.

– Jos keliakiaa ei hoida oikein tai jos keliakia on kokonaan diagnosoimatta, kasvaa riski vakaville komplikaatioille, kuten esimerkiksi suoliston lymfoomalle, lapsettomuudelle ja osteoporoosille. Selvityksestä ilmenee, että keliakiaa sairastavilla on jopa kaksinkertainen riski luunmurtumiin muuhun väestöön verrattaessa, huomauttaa Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus.

Selvityksen perusteella esimerkiksi suoliston lymfooman hoitojakso maksaa Suomessa keskimäärin 72 000 euroa, lapsettomuushoito 32 000 euroa ja lonkkamurtuman hoito 30 000 euroa.

Jopa 30 prosentilla hoitamattomista keliaakikoista on masennusta tai muita psyykkisiä oireita

Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton keliakia voi aiheuttaa myös masennusta, kohonneita maksa-arvoja, neurologisia ongelmia, anemiaa, nivelkipuja, lapsilla kasvuhäiriöitä ja pysyvien hampaiden kiillevaurioita.

– Hoitamattomilla keliaakikoilla on jopa 30 prosenttia muuta väestöä enemmän masennusta, ahdistuneisuutta, uupumusta ja muita psykiatrisia oireita sekä sairauksia. Psyykkiset oireet onneksi helpottuvat gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen, Niina Puronurmi toteaa.

Tanus lisää, että masennus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia kasvaneina terveydenhuollon menoina ja menetettyjen työpanosten suurina kustannuksina.

Selvityksen perusteella keliakian komplikaatioista ja muista laaja-alaisista oireista aiheutuu erittäin korkeita kustannuksia komplikaation tai oireen vakavuudesta riippuen.

Kuvio 1. Hoitamattomaan keliakiaan liittyvät kustannuslähteet yhteiskunnan, terveydenhuollon ja yksilön näkökulmista kuvattuna.

Hoitamaton keliakia kuormittaa terveydenhuoltoa

Ennen kuin keliakiaa sairastavat saavat diagnoosin, he käyttävät selvityksen mukaan vuoden ajan muuta väestöä enemmän terveydenhuollon palveluita. Hoitamaton tai diagnosoimaton keliakia kuormittaa siten yhteiskuntaa, kun se lisää terveyspalvelujen käyttöä. Lisäksi huonosti voiva ihminen on usein työkyvytön, ja sairauspoissaolot aiheuttavat lisäkustannuksia.

Selvitys osoittaa, että kun keliakiaa sairastavat saavat diagnoosin ja alkavat hoitaa sairauttaan, ero terveyspalvelujen käytössä muuhun väestöön verrattuna tasoittuu. Hoitamattomassa keliakiassa terveyspalvelujen runsaampi käyttö jatkuu sen sijaan edelleen. Oikean diagnoosin ja tarkan gluteenittoman ruokavalion avulla keliakiaan liittyvät oireet helpottuvat ja komplikaatioiden riski vähenee.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osata tunnistaa ja diagnosoida keliakia nykyistä herkemmin. Näin yksilöt saisivat helpotuksen vaivoilleen, terveydenhuollon kuormitus vähenisi ja yhteiskunnan varoja säästyisi, korostaa Tanus.

Tutkimusten mukaan keliakian diagnoosiviive voi olla jopa 13 vuotta. Kansainvälisesti löytyy myös näyttöä siitä, että keliakiaa on voitu hoitaa useita vuosia virheellisesti muun muassa ärtyvän suolen oireyhtymänä ennen keliakian diagnosoimista.

Tutkituta itsesi, jos epäilet keliakiaa

Keliakian oireet ovat moninaisia, mutta keliakia voi olla myös oireeton. Keliakiaa sairastavilla gluteeni käynnistää ohutsuolessa tulehdusreaktion ja tuhoaa suolinukkaa. Nykyisin keliakia voidaan useimmissa tapauksissa todeta helposti verikokeiden perusteella.

– Jos tunnistat itsessäsi keliakiaan liittyviä oireita tai lähisukulaisillasi on keliakiaa, kannattaa varmistaa tutkimusten avulla, ettet sairasta tietämättäsi keliakiaa. Useimmat keliakiaan liittyvät oireet korjaantuvat gluteenittoman ruokavalion avulla, sanoo Tanus.

Korvaus voisi lisätä hoitoon sitoutumista

Suomessa Kansaneläkelaitos eli Kela myönsi aiemmin aikuisille keliakiaa sairastaville ruokavaliokorvausta tukeakseen gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaus lakkautettiin vuonna 2016. Alle 16-vuotiaat keliakiaa sairastavat ovat edelleen oikeutettuja Kelan myöntämään vammaistukeen.

– Korvauksen poistuminen on vaikuttanut monien perheiden talouteen ja on saattanut vaikeuttaa aikuisten gluteenittomaan ruokavaliohoitoon sitoutumista. Korvaus voisi parantaa hoidon toteuttamista, vaikka se ei korvaisikaan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisenä, Tanus pohtii.

Keliakialiitto teetätti selvityksen hoitamattoman keliakian kustannuksista osin testamenttivaroin. Selvityksen toteutti terveystieteiden tohtori Paula Heikkilä Tampereen yliopistosta.

Lisätiedot:

Niina Puronurmi, Keliakialiiton toiminnanjohtaja, p. (03) 2541 321, niina.puronurmi@keliakialiitto.fi

Lataa selvitys:

Hoitamattomaan keliakiaan liittyvät kustannukset (pdf)