Keliakia sairautena
Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, joiden tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia vieraita aineita. Autoimmuunisairauksissa torjunta kohdistuu elimistön omia kudoksia kohtaan. Keliakiassa puolustusmekanismit käynnistyvät, kun keliakiaa sairastava altistuu gluteenille ja keho puolustautuu virheellisesti tuhoamalla ohutsuolen suolinukkaa.
Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius sekä gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti jokin muu toistaiseksi tuntematon tekijä. Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa: lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Elintavat eivät vaikuta sairastumiseen.
Keliakia on suomalaisessa väestössä erittäin yleinen. Seulontatutkimusten perusteella keliakian esiintyvyys aikuisväestössä on 2,4 prosenttia. Kuitenkin vain reilut 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin ja jopa 90 000 henkilöä sairastaa keliakiaa tietämättään.
Keliakian oireet
Keliakian oireet ovat moninaisia ja ne voivat liittyä vatsan toimintaan tai ilmetä muualla kehossa. Keliakia voi esiintyä myös hyvin vähäoireisena tai olla oireeton.
Keliakia suolessa
Keliakian oireet ovat usein erilaisia vatsavaivoja: ummetusta, ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipua. Näitä esiintyy hoitamattomassa keliakiassa yleisesti. Keliakiaan voi liittyä myös imeytymishäiriöitä, kuten anemiaa ja laihtumista.
Keliakia suussa
Hoitamattomaan keliakiaan voi liittyä pysyvien hampaiden hammaskiillevaurioita, jotka havaitaan hammaslääkärin tutkimuksessa. Kouluiässä tai myöhemmin todetut vauriot eivät korjaannu gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta.
Kiillevaurioiden lisäksi erilaisia suuoireita kuten aftoja ja muita limakalvomuutoksia esiintyy keliaakikoilla jonkin verran enemmän kuin muulla väestöllä.
Keliakia maksassa
Hoitamattomassa keliakiassa voidaan todeta suurentuneita maksaentsyymipitoisuuksia tai maksan vajaatoimintaa. Yleensä hoitamattomasta keliakiasta johtuvat muutokset korjaantuvat gluteenittomalla ruokavaliolla. Hoitamaton keliakia saattaa myös pahentaa olemassa olevaa maksasairautta.
Keliakia luissa
Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisia hoitamattomassa keliakiassa ja voivat johtaa joko osteopeniaan tai osteoporoosiin.
Keliakian mahdollisuus on hyvä tutkia erityisesti silloin, kun luunmurtuma aiheutuu vähäisestä vammasta, etenkin nuorella ihmisellä. Mitä nuorempana keliakia todetaan ja hoito aloitetaan, sitä parempi on luustotaudin ennuste.
Keliakia nivelissä
Toisinaan hoitamattomaan keliakiaan liittyy niveloireita. Tyypillisesti kyseessä on yhden tai useamman nivelen kipu ja arkuus ilman tulehduksen merkkejä. Osalla gluteeniton ruokavalio helpottaa niveloireita, mutta ei kaikilla.
Keliakia hermostossa
Keskus- ja ääreishermosto-oireet ovat toisinaan merkki keliakiasta. Oireiden taustalla saattaa olla imeytymishäiriöstä johtuva B12-vitamiinin tai useiden vitamiinien puute tai gluteenin aiheuttama immunologinen reaktio hermostossa. Polyneuropatia on yksi keliakiaan liittyvistä hermosto-oireista, samoin alkoholin käyttöön liittymätön ataksia. Epilepsiaa sairastavilla esiintyy keliakiaa jonkin verran enemmän kuin muussa väestössä.
Psyykkiset oireet
Melko tavallinen hoitamattomaan keliakiaan liittyvä psyykkinen oire on mielialan lasku ja masennus. Pienillä lapsilla voi esiintyä myös ärtyneisyyttä, levottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Isommilla lapsilla ja aikuisilla keliakian ensioireita voivat olla yleinen väsymys, huonovointisuus ja aloitekyvyn puute.
Hedelmättömyys ja raskaus
Hoitamaton keliakia voi vaikuttaa monin tavoin naisen lisääntymisterveyteen. Kuukautisten alkamisiän viivästyminen, menopaussin varhaistuminen ja erilaiset kuukautishäiriöt ovat näistä yleisimpiä. Keliakiaa saattaa esiintyä keskimääräistä enemmän myös selittämättömästä lapsettomuudesta kärsivillä.
Keliakia iholla
Ihokeliakiassa voimakkaasti kutisevaa, rakkulaista ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynärpäiden ja polvien ulkopinnoilla sekä pakaroiden seudussa ja hiusrajassa.
Lue lisää ihokeliasta.
Oireeton keliakia
Joskus keliakia todetaan ilman oireita, esimerkiksi keliaakikoiden lähisukulaisia tutkittaessa tai muiden tutkimusten yhteydessä. Vaikka keliakia olisi oireeton, niin sitä täytyy hoitaa tarkalla gluteenittomalla ruokavaliolla. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia aiheuttaa ohutsuolessa tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa. Tutkimuksissa on saatu viitettä siitä, että esimerkiksi elämänlaatu ja luuntiheys saattavat kohentua gluteenittoman ruokavalion myötä.
Kenellä on suurentunut riski sairastua keliakiaan?
Keliakian riskiryhmään kuuluvat keliakiaa sairastavan ensimmäisen asteen sukulaiset kuten vanhemmat, sisarukset ja lapset. Heillä keliakian esiintyvyys on 5–10 prosenttia. Myös heiltä pitäisi tutkia keliakian vasta-aineet verikokeella silloin kun lähisukulaisella todetaan keliakia. Vaikka keliakiaa ei läheisiltä tuolloin todettaisi, oireita kannattaa seurata, sillä keliakia voi puhjeta myöhemmin.
Sukulaisten lisäksi riskiryhmään kuuluvat muita autoimmuunisairauksia sairastavat ihmiset. Muita autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes, Sjögrenin syndrooma, kilpirauhasen autoimmuunitulehdukset ja nivelreuma. Myös Downin oireyhtymään on todettu liittyvän kohonnut riski sairastua keliakiaan.
Niille, joiden lähisuvussa on keliakiaa tai joilla on sairaus, johon liittyy lisääntynyt riski sairastua keliakiaan, suositellaan keliakiavasta-aineiden määrittämistä viiden vuoden välein, vaikka oireita ei olisi.
Lue lisää keliakian esiintyvyydestä
Yleistyykö keliakia edelleen Suomessa?
Keliakian esiintyvyys on kasvanut Suomessa, mutta sairaus on edelleen alidiagnosoitu. Muualla maailmassa tilanne on samansuuntainen.
